perjantai 13. syyskuuta 2013

Hiuslaskoksia

Tehdessäni "tunikaa nro 2" otin vaihekuvia noiden hiuslaskosten ompelusta, taka-ajatuksenani se, että jos saisin jonkun muunkin uskaltautumaan näiden ompeluun. Muutamalla nyppylällä kun saa aivan erilaisen ilmeen peruspuseroon, eikä niiden ompeluun lopulta mene edes kauan. 


Kaupanpäällisiksi laskosten alapuolelle jää tällaisessa tunikassa lempeää väljyyttä, jonka olemassaolo hivelee tällaisen vyötärölaukku-naisihmisen mieltä paljon enemmän kuin peili.

Kaavaan on merkitty hiuslaskokset pystyviivoina, ja viivat on piirretty yhtä pitkiksi kuin valmiiden laskosten pituus. Itse merkitsen laskosten paikat ensiksi leikkaamalla yläreunaan hakit laskosten harjakohtiin, ja kun otan kaavat kankaalta, mittaan reunimmaisten laskosten pituudet sopiviksi ja vedän viivottimen avulla jokaisen harjan kohdalle pystyviivan - yläreunan hakista alareunan poikkiviivaan.



Mikäli omistaa sellaisen merkkauspaperin pyörivine piikkirullineen, voi laskokset merkitä myös sillä. Ja helpompaakin se varmaan olisi, mutta kun ei ole tullut moista hankittua. Tämä oma merkkaajani on Royal-tuotteelta ostettu "taikatussi", jonka jälki häviää ajan kanssa itsekseen, ja tarvittaessa sen saa pois vaikka heti kastamalla kankaan veteen. 

Tämän jälkeen teen laskoksen kerrallaan, eli taitan kankaan pystyviivan kohdalta nurjat puolet vastakkain, ja silitän siihen taitteen.


Apuna voi käyttää myös viivoitinta, kunhan muistaa ottaa sen pois ennen silitystä, ettei valmiissa vaatteessa komeile kankaaseen kiinni sulanut muovinen läpyskä.


Silittämisen jälkeen marssin laskos kerrallaan koneen ääreen ja ompelen vapaalla kädellä suoran tikkauksen laskoksen pohjaan. Valmiin laskoksen leveyden näkee kaavasta, jossa yksittäinen hiuslaskos on yleensä merkitty kahteen suuntaan osoittavalla nuolella, joita rajaavat pystyviivat. Äh, en osaa selittää. Katsokaa kaavasta!

Tässä näkee, kuinka paljon muutama laskos kaventaa vaatetta laskosten kohdalta. Niiden alapuolelle jää kivasti väljyyttä, ja jos kangas ei ole mitään kauhean paksua, collegea tai velouria, laskeutuu kangas kauniisti. Ohuissa puuvillakankaissa ja trikoissa nämä ovat kauneimpia.



Trikoolle hiuslaskoksia ommellessa kannattaa paininjalan puristus kiertää lähes olemattomiin, jotta laskoksista tulee suoria eikä kangas ala kupruilla paininjalan alla. Tukikangasta en käytä, ja ommelkin on tosiaan ihan se tavallinen, joustamaton suoraommel. Ompeleiden päättymiskohdat päätellään tietysti tavalliseen tapaan, eli muutamalla edestakaisella pistolla. Päättymiskohdat kannattaa koittaa saada samaan kohtaan, niin laskosrivi näyttää särmältä.


Kaavassa tai ompeluohjeessa yleensä mainitaan myös, kumpaan suuntaan laskokset kaadetaan valmiissa vaatteessa. Minulla on sellainen mielikuva, että yleensä ne silitetään sivuille päin, mutta mikäli olen kuvitellut väärin, niin jonkun terävän lukijan on suotavaa oikaista sekin vääryys.


Helpommalla pääsee toki silloin, kun hankkii hiuslaskospaininjalan, jollaisia on saatavilla moneenkin koneeseen, mutta sen verran harvoin tulee noita hiuslaskoksia ommeltua, etten ainakaan vielä ole sellaista kokenut riittävän tärkeäksi. Onnistuu se ilmankin.


Tälläkin kertaa jätin oikean nappietumuksen väliin ja korvasin sen koristenapituksella. Napit ovat ehtaa vanhaa, ja niissä on ihastuttava patina.


Helmaankin ompelin yhden pikkunapin söpisteeksi.


Suosin nykyään noita vajaamittaisia hihoja ihan siitä syystä, että äiti-ihmiset ovat muutenkin hihat käärittynä kaiken aikansa viettävä ihmisrotu. Kun jatkuvasti myös viipottaa tukka putkella milloin mihinkin suuntaan, ei siinä ehdi kylmäkään koskaan olla, kuten joskus hamassa nuoruudessa. Vähempikin hihan mitta siis riittää nykyään. Ja kylläpä se keventää kokonaisuuttakin kummasti, kun kaikki ei ole ihan täyspitkää.


Tunika on ommeltu Kestovaippakaupan luonnonvalkoisesta, unelmanpehmeästä trikoosta. Oli se kyllä kauhean innokas rullautumaan ommellessa, joten materiaalina ei ollut ihan helpoimmasta päästä, mutta herkkäihoiselle siitä tuli ihanan pehmoinen paita. Vielä kun pysyisi puhtaanakin!


Että sillä lailla. Villasukatkin on sellaisella tötteröllä, että ovatpa tainneet aamutuimaan jo vierailla kumppareissa. Piti nimittäin käydä ihailemassa pihamaan aamusumua ennen kuin aamupalalle edes raaski ryhtyä. Kuvaamiseen keskittymistä tosin ihan hiukkasen häiritsi läheisriippuvainen kuopuksemme, joka parkui oven raossa "äitiiiii" niin sydäntä särkevästi (tai hermoja raastavasti, toim. huom.) että parin pikaräpsyn jälkeen oli pakko palata sisätiloihin.




Huomaatteko - vähemmän kiviä!! Muutaman kuukauden rehkimisen jäljet huomaa vihdoin, vaikka pitkään maisema todisti muuta. Vielä vähän pikkukiven ja -risun keruuta, ja pääsemme kalkitsemaan maan sekä kylvämään nurmen. Takapiha onkin vielä kokonaan vailla käsittelyä, ja tarkoitus olisikin siirtyä tänä iltana sinne. Ei paljon tunnu parisataa neliötä takapihaa tämän plantaasin ja lehmän kokoisten kivien jälkeen!


Hei sitä vielä, että kertokaapas jotain varmoja tärppipaikkoja, joissa kaikkien tosimummojen tulisi käydä pääkaupunkiseudulla kulkiessaan! Voi olla ettei lopulta ehdi käymään missään, kun 1- ja 3-vuotiaiden lasten kanssa ollaan liikkeellä, mutta varmuuden vuoksi... ;) Kirppareita? Kangaskauppoja tai sisustusjuttuja? Muuta?

48 kommenttia:

  1. Kiitti ohjeista, ehkäpä näitä uskaltaisi itsekin joskus kokeilla!

    VastaaPoista
  2. tosi hieno!!! :) oot taitava.

    VastaaPoista
  3. oi kun hieno! minäki haluan tuommosen unelmanpehmeän ja vyötärölle armollisen paidan :)

    VastaaPoista
  4. Kivoja nuo laskokset! Täytyypä kokeilla. Ja sinä et muuten oo yhtään minkään mummon näköinen! :D

    VastaaPoista
  5. Ihana tunika! Rohkeniskohan itsekin kokeilla jotain vastaavaa, jos ei nyt itselle niin tytölle vaikka ens alkuun ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kokeilla. Aikaisemmassa postauksessa on mainittuna SK:n numero jossa on kaava tähän aikuisten tunikaan, siitä vaan ompelemaan!

      Poista
  6. Että jotkut ne osaa, kaunis paita! Ja tekstikin oli taas niin hauskaa luettavaa, että päivää (iltaa) piristi.

    VastaaPoista
  7. Etupiha näyttää jo tosi hyvältä! On teillä ollu siinä kyllä aivan älytön urakka, mutta lopussa kiitos seisoo! Ja ens keväänä lumen alta alkaa paljastua ihana nurmikko! :) (öh.. ehkä se ensi on vähän keltaruskee, mutta kumminki.. )
    -Sanna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo onhan se hurjasti muuttunut tässä kesän aikana, vaikkakin hitaasti. Ollaan me vähän ylpeitä itestämme kyllä.. ;) Ai että minä odotan kevättä jo!!!

      Poista
  8. ihana tunika...
    ei uskois samaksi pihaksi,iso urakka tehtynä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se, ja jatkuu vielä.. aina vain mukavampana tosin, kun viimein saa aikaiseksi jotain näkyvääkin. :)

      Poista
  9. Voi kun kaunis!!! Siis niin vaate kuin pihakin ;)
    -Reetta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. :) Pihassa kaunista on vasta tuo sumu, mutta ehkä ensi kesänä siellä jo vihertääkin.. <3

      Poista
  10. Älyttömän kaunis tunika. Kokeiluun menee tämäkin :) Kiitos ohjeista!

    VastaaPoista
  11. Edellisen postauksen kohdalla ajattelin että jaha, ei ole mun juttu tuollainen paita, mutta nyt kun laitoit oikein vaihekuvia niin alkoi laskosten ompelu kutkuttaa. Nappilista ihan kruunaa komeuden! Jäin miettimään että osaisinko tavallisesta paitakaavastani muokata laskosversion...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen että osaisit.. mietit paljonko yksi laskos vaatii lisäleveyttä kaavaan, kerrot sen niin monella kuin laskoksia haluat (tuossa taitaa olla 5 puolellaan ja yksi laskos vaatii vajaan sentin) ja lisäät keskietuun koko matkalle sen verran leveyttä. Pääntie on melkoista sahalaitaa, kun pitää ottaa huomioon niiden laskosten yläreunojen taittuminen, mutta ei tuohon tosiaan kovin kummoista matematiikkaa tarvita. Kokeilepa ja kerro sitten miten kävi. :)

      Poista
  12. Erittäin kaunis ja passaa sinulle tosi hyvin:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Nämä tämän tyyppiset on kyllä sitä ominta juuri nyt.

      Poista
  13. Tänks vain ohjeesta, minulla on yks tuollainen "haitarimallinen" mekko ja joskus voisi ottaa listalle tällaisenkin kokeilun, en oo tehnyt kuin puuvillaan vain. Tosi sievä lopputulos.

    Kyllä minä vaan aina Hertsikan Marimekon tehtaanmyymälässä käyn. Siihen pääsee hyvin autolla, jos autolla ootte. Jos ette, niin on julkisilta vähän kävelyä, mutta ei mitenkään hirveästi.

    Ja jos ootte autolla, kävisin Tigerissä hakemassa jotain pientä askartelutarviketta lapsille. Paluumatkaa varten, siis.

    Nämä on mun vakiotärpit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No se Marimekon tehtaanmyymälä, sinäpä sen sanoit! Monet kerrat olen harmitellut ettei niitä myydä netissä, ja miettinyt, että kunhan joskus käyn siellä päin.. no nythän se onkin se Joskus. Ja autolla tosiaan mennään. :)

      Poista
  14. Hienon paidan ompelit taas!! Pihakin näyttää nyt jo pihalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se sitä jo etäisesti muistuttaa! ;)

      Poista
  15. Ihanat paidat ja todella siistiä työtä!

    VastaaPoista
  16. Sederholmin talon Lasten Kaupunki kiinnostaa varmaankin sekä sinua että jälkikasvua. Se on ihan keskustassa, joten sinne on helppo poiketa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä täytyy vähän googlailla etukäteen kun on entuudestaan ihan vieras juttu, kuulostaa jännältä :)

      Poista
  17. Hyvä ohjeistus, täytyypä joku kerta keskittyä ihan ajankanssa ja motivoida itsensä jaksamaan tehdä moinen rypytys paitaan. Jotenkin muka liian aikaa vievää ja haastavaa, itsestä kiinni sanon minä! Hieno paita siis tahdon sanoa :D

    VastaaPoista
  18. Fredrikinkavulla on nahkakauppa, myyvät kokonaisia vuotia. Täytyy kävellä melko syvälle keskustaan, Bulevardin yli vielä pitkästi. Kauppa on helppo huomata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinäpä olisikin uusi aluevaltaus, nahasta en ole eläissäni montaa kertaa ommellut!

      Poista
    2. Joo, ne nahat soveltuvat ompeluun hyvin, ovat sen verran ohuita. Eivät mitään puukontuppinahkoja.

      Poista
  19. Voisitko ammattiompelijana laittaa postaauksen housujen taskusta joka tulee sivusaumaan. Olisin ikikiitollinen. Vaihe vaiheelta, kuvien kera. Itse taistelin kyseisen homman kanssa liian kauan. Ei se varmaan vaikea ole kun sen älyää. Kiitos jo etukäteen jos sen teet. Mappe

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voisin toki, kun sellaisia seuraavan kerran teen.. kerro vain tarkemmin, millaista taskua tarkoitat! Farkkujen etutasku -tyyppistä, retroa puolikuutaskua vai jotain muuta?

      Poista
    2. Ottobre 4/2013 ohje: 27. Ultimate casual housut. En saanut ohjeesta tolkkua. Sovelsin siis itse. Tuli ihan hyvät, mutta jouduin kokoajan purkamaan ja muutenkin tuntui hankalalta taskuvaihtoehdolta. Muunlaisia taskuja kyllä olen tehnyt paljon, mutta tätä kokeilin ensimmäisen kerran. T:M

      Poista
    3. Ai niin TUOLLAINEN tasku, laitan mieleen! :)

      Poista
  20. Onpas kaunis paita laskoksineen! Kiitos hyvästä ohjeesta, ei tiedä jos joku päivä yllättää itsensä kokeilemasta jotain tämän tyyppistä. Olisi uusi aluevaltaus tällaiselle peruspertsan ompelijalle! Päivityksistäsi tulee aina hyvälle tuulelle, täällä on kiva vierailla! Leppoisaa syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
  21. Kiitos. Tämä tuli tarpeeseen, kun äitini juuri kaipaili tuollaista paitaa. Jossain tämän vuoden SKssa oli kanssa kauluksellinen laskospaita.

    VastaaPoista
  22. Tosi kivan näköistä kyllä tulee noiden hiuslaskosten kanssa!
    Mulla on jäänyt tämä blogielämä ihan nollille, meilläkin on alkamassa raksaprojekti (tosin melko erilainen!) ja suunnittelu ja arkkitehdin tapaamiset tuntuu vievän kaiken liikenevän ajan...

    VastaaPoista
  23. Voi olla tyhmä kysymys mutta pähkäilen näitä ja yritän harjoitella lakanalla ennen oikeaa työtä, mutta ovatko laskokset siis jo merkattu kaavaan valmiiksi vai voinko tehdä mihin vaan nämä ja millä ajatuksella ja miten nuo hakit leikataan, sitä en ymmärrä... T. Ida

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo jos siis on kaava, jossa laskoksia on, ne on merkitty kaavaan samalla lailla kuin tämän postauksen toisessa kuvassa. Lisäksi on vielä nuolet, joista saa taittamismallia. Hakkien leikkaamisen tärkein merkitys on se, että itse tiedät mitä niillä merkataan. Minä leikkaan yhteen hiuslaskokseen kolme hakkia: eli merkitsen reunat joiden kohdalta laskos taitetaan ja harjan, joka tulee laskoksen huipulle.

      Jos taas haluat leikkiä hiuslaskoksilla kaavassa, jossa sellaisia ei ole, lisäät vain laskoksiin tarvittavat lisämillit kaavaan (esim KE-kohtaan jos laskokset tulee keskelle eteen). Jos laskos ommellaan esim. 4 milliä korkeana, kuten tässä ohjetunikassa, lisäät yhtä laskosta kohti kaavaan 8mm lisäleveyttä.

      Poista

Blogi ilman lukijoiden kommentteja on kuin kaurapuuro ilman suolaa.